perjantai 21. heinäkuuta 2017

Tour de Sock - ensimmäinen etappi

Olen useamman kerran seuraillut sukanneulontakisoja sivusta ja harmitellut sitä, etten ole ehtinyt ilmoittautumaan mukaan. Tänä vuonna onnekseni Tour de Sock alkoi normaalista aikataulustaan myöhässä vasta heinäkuun puolivälissä ja minäkin ehdin siihen mukaan. Ilmoittauduin tosin vasta pari päivää ennen viimeistä ilmoittautumisajankohtaa, mutta mukana ollaan.

Ensimmäinen etappi alkoi lauantaina 15.7. klo 14. Tuohon aikaan olin Porin Jazzeilla enkä viitsinyt Kirjurinluodolle ottaa lankoja ja puikkoja mukaan, joten tiesin jo etukäteen, että ensimmäisellä kierroksella en ihan kärkikahinoihin yltäisi. Muutenkin tavoitteenani on olla mukana ja tehdä sukat ihan rauhalliseen tahtiin. Totta kai olin tarvikkeet mukaan Poriin ottanut ja yöllä majapaikkaan saapuessa aloitin toisen sukan ja neuloin muutaman kerroksen! Ja kotimatkalla autossa neuloin tietysti koko ajan.


Ensimmäisen etapin sukkien mallin nimi on Fins eli evät ja sen on suunnitellut Sarah Bordelon. Sukat neulotaan kärjestä aloittaen ja niissä on helposti muistettava mallineule. Sukkien jippona on se, että ennen varren neulomista sukat näyttävät kaikkea muuta kuin sukilta!


Kuvassa kantapäät ovat yläreunassa ja varsi neulotaan apulankojen kohdalle. Valitsin kooksi L-koon, koska ajattelin, että sukkien on syytä mahtua jollekin, esim. itselleni ja olen aika isojalkainen. Tämä ei tietysti nopeuskisassa ole kovin järkevää, koska joka kerroksella on monta silmukkaan enemmän neulottavana kuin pienemmässä koossa. Käyttämäni lanka oli myös aika ohutta ja puikot minulle pienet eli 2,5. 


Sukan varsiosa on melko pitkä ja tässä L-koossa juuri omaan jalkaani sopiva, pienemmällä silmukkamäärällä varresta olisi tullut liian tiukka. Varrensuun evät olivat aika hitaita tehdä enkä ole yhtään varma olisinko sellaisia itse sukkiin suunnitellut. Kilpailussa on kuitenkin tehtävä sukat ohjeen mukaan, joten evätkin oli väkerrettävä. 


Tiistaina päätin, että tänään saan nämä sukat valmiiksi. Se ei ihan onnistunut, meni vähän keskiviikkopäivän puolelle. Kello 1.48 lähti sähköpostini, jossa olivat liitettynä vaaditut kuvat kilpailusukista. Sijoitukseni kisan ensimmäisessä osassa on 176., mikä on mielestäni ihan kelpo sijoitus, kun mukana on 1700 ilmoittautunutta. Suomalaiset ovat todella hyvin edustettuina, sillä meitä on mukana 254, mikä on toiseksi eniten heti yhdysvaltalaisten (938) jälkeen. 

Seuraava etappi alkaa tiistaina 25.7. ja langat on jo siihen valmiiksi katsottuna. Maltan tuskin odottaa uutta mallia!

tiistai 11. heinäkuuta 2017

Heinäkuu on sininen


Heinäkuun väriksi valitsin sinisen, koska mustikat yleensä kypsyvät heinäkuussa. Tänä vuonna ei ainakaan vielä pääse mustikoita keräämään, mutta onhan sentään välillä näkynyt sininen taivas! Tämä on Vuosi väriterapiaa -haasteen heinäkuun postaus.

Esittelen tässä postauksessa pari juuri valmistunutta sinistä käsityötä. Ensimmäiseksi tulevat sukat, jotka on neulottu Novitan Ajaton-langasta. Tuo lanka on akryylia ja en muista, olenko koskaan aikaisemmin neulonut sukkia akryylilangasta. Sukkien saaja ei voi pitää villaisia sukkia ainakaan paljaassa jalassa, joten näiden ei ainakaan pitäisi kutittaa.


Aloitin sukat viime viikolla, kun olimme viettämässä viikkoa mökillä. Joskus kevättalvella varasimme vuokramökin heinäkuun ensimmäiseksi viikoksi. Ajatus oli, että silloin ainakin olisi lämmintä. Kaikki ei aina mene niin kuin suunnittelee, sillä tämä kesä on ollut harvinaisen kylmä. Viime viikon torstaina ei lämmintä ollut ihan kymmentäkään astetta. Kävimme silloin kaupassa ja ostin sieltä pari kerää lankaa ja numeron 2,5 sukkapuikot. Oikeastaan tuota lankaa olisi pitänyt neuloa isommilla puikoilla, mutta kun sekä numeron 3 että numeron 3,5 sukkapuikkoja on ennestään kahdet, niin ostin vähän pienemmät. Hyvin työ sujui niilläkin. Ohje on Ravelrysta nimeltään Petty Harbour. Ohjeen mallineule oli helppo ja sukista tuli kivannäköiset. 

Toinen heinäkuun sininen käsityö on alla olevan kuvan neuletakki. Takin malli on oma ja aion ottaa siitä parempia kuvia ja kirjoittaa ohjeen Ravelryyn, kunhan ennätän. Takki on neulottu Rose Mohair -langasta, jota olen hamstrannut joskus alennuskorista ilman mitään suunnitelmaa siitä, mitä langasta tekisin. Tuohon neuletakkiin en antanut itselleni lupaa ostaa uusia lankoja, joten otin kaapin kätköistä langat käyttöön. Koska halusin tehdä takista niin pitkän kuin viidestä kerästä saa, aloitin työn hihoista. Neuloin hihat pyöröpuikolla yhtä aikaa ja jatkoin sitten samalla yläosan vaakasuuntaan. Silmukoin kappaleet takaa yhteen ja poimin alareunasta silmukat ja aloin neuloa helmaosaa. Pitsimalli oli löytö Pinterestistä. Todella yksinkertainen, käytännössä yhtä yhdeksän silmukan kuviota siirretään edestakaisin. Tällä takilla tulee varmasti olemaan käyttöä.


keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

Kesäkuu on pinkki

Kesäkuun Vuosi väriterapiaa -haasteen väri on pinkki. Väriä valitessa mielessäni oli alppiruusut ja erityisesti oman pihan Hellikki, jonka väri on pinkki. Alppiruusut ovat lempikukkiani ja niitä on todella monenvärisiä. Tänä vuonna niiden kukinta on selvästi myöhemmäsää kuin normaalisti, sillä Hellikki on monesti aloittanut kukinnan jo toukokuun puolella. Tänä vuonna se oli täydessä kukassa vasta juhannuksen aikaan.





Jo kesäkuun alussa kukintansa aloittaneen puna-ailakin kukka on myös pinkki. 


Kesäkuun käsityön pinkki osa on donitsin kuorrutus. Virkkasin pari donitsia suunnilleen Fannyn talossa -blogin ohjeella. Langat löytyivät omista varastoista, koukku oli 3. Pinkillä kuorrutetun virkkasin ensin, ja siinä on ehkä silmukka tai pari enemmän kuin toisessa. Suurempi syy kokoeroon on se, että tein toisen tarkoituksella mahdollisimman tiukkaan, koska ensimmäisessä täytteet vähän näkyvät lisäys- ja kavennuskohdista.





perjantai 9. kesäkuuta 2017

Sormettomat




Näin kesän tullessa neuloin itselleni sormettomat käsineet. Näiden on tarkoitus olla käytössä autoa ajaessa. Kesällä lämpimällä ilmalla olen monta kertaa ajanut autoa kädet kohmeessa, kun ilmastointi puhaltaa suoraan käsille. Tällaiset ohuet, sormettomat käsineet toivottavasti lämmittävät sopivasti.


Lankana näissä on Novitan Pikkusisko (musta lanka) ja Louhittaren Luolan Ilmatar (muut kaksi väriä). Silmukoita käsineissä on 60 ja puikot kokoa 2,5. Varrensuussa on kaksi kierreraitaa, joihin löytyy ohje vaikkapa täältä. Tuosta ohjeesta poiketen tein kierreraidan kolmella langalla, joista yksi on musta pohjaväri. Kierreraidan tekeminen ei ole ihan mielipuuhiani, koska langat kiertyvät ja varsinkin ensimmäisellä kerroksella puikot tippuvat helposti. Lopputulos on kuitenkin vaivan arvoinen.

Mallineuleet näkyvät kuvista, kuvioneuleessa käsineen selkäpuolella on 31 silmukkaa ja kämmenpuolella 29. Peukalokiilan aloitin ensimmäisellä varsinaisella kuviokerroksella. Kun peukalokiila oli valmis, päättelin lisätyt silmukat ja jatkoin käsineen loppuun. Viimeisenä on kolme kerrosta joustinneuletta.



keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Toukokuu on vihreä

Vuosi väriterapiaa -haasteen toukokuun postaus on nyt viikon myöhässä. Toukokuinen vihreyskin tuli tänä vuonna myöhässä, mutta tuli kuitenkin. Tuossa helatorstaisessa kuvassa näkyy se heleä väri, jonka takia valitsin toukokuun väriksi vihreän.


Toukokuun käsityönä on vanhan, mutta tukevan jakkaran saama päällinen. Päällinen on virkattu Novitan Aallon jämistä, virkkuukoukulla 2,5. Koukku oli hieman liian pieni, mutta en viitsinyt etsiä isompaa. Ajatus oli myös se, että jakkaran päällisestä saa tulla melko jämäkkä. Aalto ei ole löyhäkierteisenä lankana mitenkään mukavaa virkata, varsinkaan pienehköllä koukulla, mutta kun työ ei ollut kovin suuri, niin sillä ei ollut paljon merkitystä. Tuossa kuvassa väri näyttää melko siniseltä, mutta todellisuudessa lanka on sävyltään vihertävää.


Malli on Mary Oljen käsitöistä, pikkuliinan keskiosa. Virkkasin ohjeen mukaan sen verran, että sain sopivan kokoisen ympyrän. Viimeisellä kierroksella tein pylväiden välisiin lenkkeihin kolme kjs, kun aiemmilla kerroksilla välisilmukoita on neljä. Tämä siksi, että päällisen saisi paremmin pingotettua jakkaran päälle. Reunaan pujotin vielä nyörin paikoilleen kiinnittämistä varten.

sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Huhtikuu on harmaa

Alkuvuodesta valitsin Vuosi väriterapiaa -haasteen huhtikuun väriksi harmaan. Silloin en toki osannut arvata, kuinka oikeaan valinta osui. Tämä kuukausi on ollut todellakin harmaa. Huhtikuu on aikaa, jolloin lumesta on jäljellä vain harmaat jäänteet tien varsilla, mutta luonto ei ole vielä herännyt kevääseen. Tänä vuonna kevään tulo on ollut erityisen hidasta ja lunta on saatu uudestaan useampaan otteeseen. Tänään vappuaattona oli näkymä luminen, sumuinen ja harmaa.


Ensimmäinen tässä esittelemistäni harmaista käsitöistä on hame, joka on neulottu Seitsemän Veljestä Aapo -langasta. Aloitin hameen jo reilu vuosi sitten syksyllä. Minulla oli visio harmaasta hameesta, jota aloin tehdä virkkaamalla. Virkkasin hametta vaihtelemalla vuorotellen kerros pylväitä ja kerros kiinteitä silmukoita pystysuuntaan raidalliseksi. Ehdin tehdä jo melko pitkälle, mutta tulos ei oikein ollut mieleeni. Virkattuna lopputulos oli aika paksu ja jäykkä eikä siitä tullut sellaista kuin ajattelin. Keskeneräinen tekele odotteli vuoroaan vuoden verran ennen kuin purin sen ja aloitin työn uudelleen. Tällä kertaa neulomalla. Halusin kokeilla kerrosrivinousuja enkä halunnut tehdä sukkia. Jotta molempia lankoja kuluisi suunnilleen yhtä paljon, vaihdoin nostettavan langan neljän noston jälkeen toisin päin. Samalla vaihdoin nostojen paikan. Tuon pinnan aikaansaamiseksi on siis neulottu hameen aloitus tummalla harmaalla. Sitten on neulottu kerros vaaleanharmaalla. Seuraavat kaksi kerrosta taas tummanharmaalla siten, että joka kuudes silmlukaa on nostettu neulomatta. Näitä kolmea kerrosta on toistettu neljä kertaa. Seuraavalla kerroksella on vaihdettu nostettava väri toiseksi ja nostojen paikka siirretty edellisten nostojen puoliväliin. Vaaleammat nostot erottuvat selvemmin kuin tummat, mikä tekee mallineuleesta kiinnostavan näköisen.



Toinen harmaa käsityöni on oikeastaan hiihdon MM-kisojen aikainen kisakäsityö. Tällaisen käsityön pitää olla suhteellisen ylsinkertainen, jotta se ei häiritse liikaa television katselua. Itse asiassa useimmat käsityöni on tehty televisiota katsellessa tai pikemminkin kuunnellessa. Monimutkainen pitsi on hankala tv-käsityö, jos pitää katsoa ohjetta tai laskea silmukoita koko ajan. Huonoja käsityönteko-ohjelmia ovat sellaiset, joiden kieltä ei ymmärrä ollenkaan kuuntelemalla tai joissa ei puhuta niin paljon, että tapahtumat selviävät puheesta. Hiihtokisat ovat aivan mainioita käsityönteko-ohjelmia, ehkä mäkihyppyä lukuunottamatta.


Tämän käsityön lanka on Lidlin alennuskorista ja topin ohje tuli langan mukana. Lanka on bukleeta, joten siitä tulee aina oikein -neuleessakin mielenkiintoinen pinta. Noudatin kerrankin melko tarkasti ohjetta ja tein jopa etu- ja takakappaleet erikseen, mitä en yleensä juuri koskaan tee. Inhoan niin paljon neulesaumojen ompelemista, että mieluummin teen kaiken mahdollisen sukka- tai pyöröpuikoilla yhtenä kappaleena.

Lankaa jäi vähän yli ja koska varastoni pullistelevat kaikenlaisia lankoja, en halunnut tästä enää lisää jämälankaeriin. Niinpä neuloin ylijäämälangasta huivin, joka on varmasti käyttökelpoinen, koska topissa on vain kapeat olkaimet. Huivin ohje on sekoitus talven aikana tekemistäni huiveista.





Näyttää siltä, että päivitän tätä blogia kerran kuussa. Aiheita kyllä olisi varastossa, mutta en ole oikein saanut ryhdyttyä kirjoitushommiin. Toisaalta voi sanoa, että kiitos tämän Vuosi variterapiaa -haasteen kirjoitan edes kerran kuussa. Nyt kaikille oikein hauskaa vappua!

perjantai 31. maaliskuuta 2017

Maaliskuu on vaaleansininen

Melkein ehti maaliskuu loppua, ennen kuin ehdin kirjoittaa tämän Vuosi väriterapiaa - haasteen maaliskuun postauksen!

Maaliskuun väriksi valitsin vaaleansinisen, koska yleensä maaliskuussa jo aurinko paistelee ja taivas on kauniin sininen. Tämä maaliskuu on kyllä sisältänyt kaikenlaista säätä ja ennen muuta liukkaita kelejä.

Vaaleansininen käsityö on tällä kertaa sukat. Tarkoitus oli kyllä tehdä muutakin, mutta tämä kuukausi on ollut todella kiireinen ja työntäyteinen. Puikot ovat saaneet jo melkein viikon levätä ihan rauhassa, en ole edes ehtinyt niitä käsiin nostaa.


Tuossa kuvassa sukkien väri on harmaampi kuin todellisuudessa. Nämä sukat olen suunnitellut alun perin kalenterisukkaprojektia varten. Erilaisia työvaihekuvia löytyi vaikka kuinka paljon, mutta jääkööt nyt tältä erää vielä julkaisematta. Lankana sukissa on Nalle, puikot olivat numeroa 3 ja silmukkamäärä 56. Sukat ovat melko pientä kokoa, ehkä 37. 

Toivottavasti huhtikuussa on vähän enemmän aikaa tehdä muutakin kuin töitä!