Virkatut korvakorut: Lumihiutale ja Joulun tähti

Löysin langan, josta on hyvä virkata korvakoruja ja jota on saatavilla monenvärisenä. Tämä lanka on Coatsin Duet nro. 30 eli kangaskaupasta löytyvä vahva polyesterinen tikkauslanka. Virkuukoukkuna olen käyttänyt koukkua nro 0,75. Pienemmässä rullassa on lankaa 30 m ja olen nyt virkannut yhdestä rullasta kolmet korvakorut ja vielä tulee ainakin yhdet. Seuraavassa annan ohjeet kahteen kehittelemääni virkatun korvakorun malliin. Näille jouluisille malleille olen antanut nimet Lumihiutale ja Joulun tähti. Lumihiutale on tehty luonnonvalkoisesta ja Joulun tähti punaisesta langasta. Langan väriä vaihtamalla saa toisenlaisen korun.

Lumihiutale

Tarvikkeet: Coats Duet nro. 30 lankaa, hopeanväriset korvakorurenkaat (25 mm), korvakorukoukut, virkkuukoukku nro. 0,75 tai vastaava.

Virkkaa aloitusketjuun 10 kjs ja yhdistä ne renkaaksi piilosilmukalla. Virkkaa renkaaseen 16 ks.Tämän jälkeen aloitetaan kerros, jolla tehdään lumihiutaleen kahdeksan sakaraa. Ensimmäiseen kiinteään silmukkaan virkataan 4 kjs ja 2pp kärjistään yhteen, eli pitkien pylväiden viimeinen langanläpiveto tehdään kaikista kerralla. 8 kjs, jätä yksi kiinteä silmukka väliin ja tee seuraavaan ks 3 pp ryhmä samaan tapaan vetämällä viimeinen langanveto kaikista silmukoista läpi kerralla. 

Toista yhteensä kahdeksan kertaa. Viimeinen 8 kjs ketju yhdistetään ensimmäiseen pylväsryhmään piilosilmukalla. 

Mene piilosilmukoilla ensimmäisen ketjusilmukkalenkin keskelle. Ota korvakorurengas mukaan työhön ja virkkaa ks ketjusilmukkalenkin ja korurenkaan ympäri. 6 ks korvakorurenkaan ynpäri, ks ketjusilmukkalenkin ja korurenkaan läpi jne. kunnes olet viimeisen ketjusilmukkalenkin yhdistänyt renkaaseen. Virkkaa 7 kjs ja yhdistä piilosilmukalla ensimmäiseen renkaaseen virkattuun kiinteään silmukkaan. Päättele langat.

Tässä vielä Lumihiutale valmiina punaisesta ja valkoisesta langasta virkattuna.

Joulun tähti

Tarvikkeet: Punaista Coats Duet nro. 30 lankaa, 24 pientä punaista siemenhelmeä, kuparinväriset korvakorurenkaat (30 mm), korvakorukoukut, virkkuukoukku nro. 0,75 tai vastaava.

Pujota neulan avulla lankaan 24 siemenhelmeä. Virkkaa aloitusketjuun 10 kjs ja yhdistä renkaaksi piilosilmukalla. Virkkaa kjs-renkaaseen 12 ks. Yhidstä viimeinen ks ensimmäiseen piilosilmukalla.

    

 Virkkaa 3 kjs (= ensimmäinen pylväs), 1 kjs, tuo helmi virkkuukoukun viereen, kiinnitä helmi yhdellä ketjusilmukalla, 1 kjs, jätä yksi ks väliin ja virkkaa seuraavaan 1 p. Toista tällaisia ryhmiä yhteensä kuusi kappaletta. Viimeisenä kerroksella virkataan 1 kjs, 1 kjs helmen kanssa, 1 kjs, yhdistä ps kerroksen alussa virkattuun 3 kjs. Työnnä tarvittaessa helmet näkyviin työn oikealle puolelle.






Virkkaa 3 kjs (= 1 p), 1 p helmen oikealle puolelle, 3 kjs, kolmen pylvään ryhmä siten, että ensimmäinen pylväs on helmen vasemmalla puolella, keskimmäinen edellisen kerroksen pylvään päällä ja kolmas pylväs seuraavan helmen oikealla puolella. Näitä kolmen pylvään ja kolmen kjs ryhmiä tulee yhteensä kuusi. Viimeisenä virkataan 1 p ja lopetetaan kerros piilosilmukalla edellisen kerroksen aloittaneisiin 3 kjs.

Seuraavalla kerroksella virkataan tähden sakarat ja yhdistetään samalla työ korvakorurenkaaseen. Virkkaa 5 kjs (= ensimmäinen kolmen langankierron tosi pitkä pylväs!). Tuo helmi virkkuukoukun viereen, kierrä lanka kolme kertaa koukulle ja vedä lanka seuraavan pylväsryhmän keskimmäisen pylvään läpi. Virkkaa pylväs loppuun. Viimeisellä vedolla helmi kiinnittyy paikalleen.





Virkkaa 11 ks korvakorurenkaan ympäri. Tee uudelleen tähden sakara, jossa muilla kerroilla on kolmen langankierron pylväs edellisen pylväsryhmän keskelle, helmi koukun vieraan, ja kolmen langankierron pylväs seuraavan pylväsryhmän keskelle. Välissä aina 11 ks korvakorurenkaan ympäri. Tasoita tarvittaessa kiinteitä silmukoita renkaaseen niin, että ne ylettyvät koko renkaan matkalle. Viimeisen eli kuudennen sakaran jälkeen vielä yksi ks renkaaseen. Päättele langat ja kiinnitä haluamasi malliset korvakorukoukut.

Joulun tähti valmiina punaisena ja sinisenä versiona. Sinisessä on hopeanväriset renkaat ja avonaiset koukut, punaisessa kuparinväriset renkaat ja suljettavissa olevat koukut.

Helmimallin suunnittelua

Helmivirkkaus on juuri niin kiehtovaa puuhaa, kuin tuolla aikaisemmin kirjoitin. Helsingissä käydessäni ostin vähän lisää helmiä, tsekkiläisiä siemenhelmiä kokoa 9/0. Aloin sitten etsiä mieleistäni valmista mallia, jota käyttäisin tuohon kaulakoruun. Silloin löysin linkin helmivirkkausmallien suunnitteluohjelman sivulle (http://www.jbead.ch/). Hetkeä myöhemmin olinkin jo ladannut ilmaisen ohjelman koneelle ja sitten alkoi mallin suunnittelu. Monta mallia tuli suunniteltua ennen kuin sain aikaan tämän yllä kuvatun, jonka nyt toteutan. Tässä ei varmaankaan ole mitään kovin omaperäistä, mutta en halunnut tehdä pelkästään raitaa, mikä on kaikkein helpointa eikä vaadi oikeastaan tällaisen suunnitteluohjelman käyttöä. Suunnitteluohjelman hyviä puolia on se, että tuota kolmatta pystyriviä eli valmista helmiköyttä voi pyöritellä eri asentoihin, joten sen näkee joka puolelta. Lisäksi ohjelma tekee helmien pujotusohjeen eli tuon viimeisen pystyrivin.

 

Mallikerta on 38 helmen mittainen. Pujottelin sen lankaan 55 kertaa. Pujottelu on aina melko työlästä ja hidasta, mutta tuo malli oli helposti opittavissa ulkoa, mikä helpotti pujottelua. Olen ottanut tavakseni, että kun olen pujottanut yhden mallikerran, niin vertaan sitä edelliseen mallikertaan. Silloin huomaa heti, jos on tehnyt jonkin virheen ja sen korjaaminen on vielä helppoa.

 

Kun pujottelu oli valmis, aloin virkata. Jo helmiä pujotellessani olin huomannut, että kirkkaat helmet olivat pienempiä kuin siniset. 





Helmien kokomerkintä 9/0 tarkoittaa sitä, että tuumalle mahtuu 9 helmeä. Näistä helmistä ei tainnut mikään väri olla pussissa mainittua kokoa. Siniset olivat oman mittaukseni mukaan kokoa 10/0 ja kirkkaat kokoa 12/0. Tuossa kuvassa olen laittanut helmet jonoon senttimetrimitan viereen. Yksi tuuma on 2,54 cm.

 

Tässä alkaa jo malli hieman hahmottua. Ja ihan mukavalta näyttää. Kirkkaat helmet jäävät vähän matalammalle, koska ovat pienempiä. Nämä tsekkiläiset helmet olivat kuitenkin huomattavasti mukavampia käsitellä kuin edellisessä työssä käyttämäni mattapintaiset helmet. Nämä kiiltävät helmet liukuivat mukavasti langassa.

Tältä näyttää valmis helmiköysi. Tästä tulee kaulakoru, kunhan laitan siihen koruvaijerin sisälle, helmihatut köyden päihin ja lukon paikalleen. Kaikkia sopivia osia ei nyt ole kotona, joten korun lopullinen valmistuminen vielä odottaa.

Tämän toisen helmivirkatun kaulakorun tein lahjaksi. Siinä käytin valmista mallia, jonka oli tarkoitus olla käärmemäinen. Pussista tarkasteltuina helmet olivat selvästi eri värisiä. Ajattelin jopa, että väriero on liian suuri.

 Valmiissa köydessä ei tuota käärmemäistä kuviota kuitenkaan edes kovin hyvin erota. Siihen varmasti vaikuttaa se, että molemmat helmet olivat keskenään sekavärisiä. Jos ne kaikki olisivat olleet samanvärisiä, niin kuvio olisi varmasti erottunut paremmin. Näissäkin helmissä oli eroa, vaikka ne oli ostettu samasta paikasta yhtä aikaa. Tummemmissa helmissä oli tosi paljon sellaisia, joihin neula juuttui kiinni eikä lankaa saanut siitä läpi. Noiden tsekkiläisten helmien kohdalla pienireikäisiä helmiä oli todella vähän.  Tämän korun mallikerta oli156 helmen mittainen, joten sitä en mitenkään voinut muistaa ulkoa. Näistä syistä helmien pujottaminen oli paljon työläämpää tähän malliin kuin tuohon omaan malliini!



 Virkkaukseen käytin numeron 30 tikkauslankaa. Se on polyesteriä, joten helmien terävien reunojen ei pitäisi nirhata sitä niin helposti poikki kuin puuvillaista lankaa, jota olen aiemmissa töissäni käyttänyt. En tiedä, kuinka iso riski tuo poikki kuluminen on, mutta ainakin mattapintaiset helmet olivat melko karheita ja tarttuivat välillä lankaan kiinni. Tikkauslangan etu on se, että sitä saa hyvin monenvärisenä. Tämän tein mustasta langasta ja aika pian huomasin, että valinta ei ehkä ollut paras mahdollinen. Kun pudotin silmukan koukulta, niin sitä oli todella hankala poimia mustasta sisustasta uudelleen koukulle! Jouduin yleensä purkamaan muutaman helmen, että löysin silmukan uudelleen. Mutta sain sen silti tehtyä ja tummien helmien kanssa musta lanka on parempi valinta kuin valkoinen.
 

Helmivirkkausta

Korvakorujen teon yhteydessä löysin vanhasta varastosta monta pientä laatikollista helmiä, jotka olivat odottaneet kohtaloaan tyttären hyllyssä. Etsin verkosta ohjeita helmivirkkaukseen, kun halusin tehdä löytyneistä helmistä jotakin. Iltalaukkua suunnittelin ihan aluksi, mutta vähän toisin kävi.

Teinkin niistä sitten ilman sen kummempia ohjeita pussukan, josta on tarkoitus tulla penaali. Penaali siksi, että sillä on käyttöä joka päivä, mustalla iltalaukulla vain pari kertaa vuodessa. Lanka on mustaa, nuo kuvat toistavat värit aivan omituisesti.

 

Pujottelin lankaan 1200 helmeä ja aloin virkata kiinteillä silmukoilla. Kuvioksi tein ruudutuksen, koska halusin tarpeeksi yksinkertaisen kuvion ensimmäiseen tällaiseen virkkaustyöhöni. Alun perin ajattelin virkata helmiä vain toiselle puolelle, mutta laskuvirheen takia pujottelin lankaan helmiä niin paljon, että niitä on nyt sitten molemmilla puolilla.

Homma on vielä vähän kesken, kun en ole ehtinyt käydä sellaisessa kaupassa, jossa myytäisiin vetoketjuja. Niitä ei enää nykyisin tahdo saada kuin asiaan vihkiytyneistä kaupoista, jotka sijaitsevat kaupungin keskustassa. Ja keskustaan minulla on aika harvoin asiaa.

Helmivirkkausohjeita etsiessäni löysin Piiperrellen-blogin. Sieltä löytyi uskomattoman kiehtovannäköistä värkkäystä eli helmipötkön virkkausohjeita. Innostuin heti ja kun varastoissa oli siemenhelmiä ja ohutta virkkauslankaa, niin tein tämän valkomustavihreän pötkön.

 

Yksi asia johtaa yleensä toiseen ja kun olin jo korvakoruja tehdessäni alkanut tutustua korutarvikkeiden maailmaan, niin tämä tutustumisretki sai jatkoa. Ostin yhden kirjan helmikorujen tekemisestä, lainasin pari muuta kirjastosta ja seisoskelin askarteluliikkeen korutarvikehyllyn vieressä ihmetellen, mitä kaikkea sieltä löytyy ja mihin niitä käytetään. Helmipötköstä kun ei itsestään voi kaulakorua tehdä, vaan tarvitaan helmihattuja, koruvaijereita, lukkoja, puristushelmiä, välihelmiä ja erilaisia pihtejä. Muutamassa viikossa olen oppinut paljon uutta ja hankkinut itselleni perusvälineitä. Uusi käsitöiden tekemisen aluevaltaus on alkanut!

Tätä toista helmivirkkauksella tehtyä kaulakorua varten sitten ostinkin helmiä, 10/0 siemenhelmiä. Malli ei noista kuvista oikein näy, mutta tarkempi piirros siitä löytyy tältä sivulta. Helmien pujottaminen lankaan on tarkkaa ja työlästä puuhaa, sen sijaan itse virkkaaminen on aika nopeaa. Ja mallin muodostuminen helmien asettuessa vierettäin ja päällettäin on jotenkin maagista! Ihan vielä en oikein saa täysin tasaista jälkeä aikaan, vaan kiristän lankaa vähän epätasaisesti. Tosin nämä helmetkään eivät olleet aivan samankokoisia, mutta nuo mutkat johtuvat osin siitä, että pötkö on joistakin kohdista tiukemmin virkattu.

Ettei kaikki olisi ihan pientä, niin tein isommista puuhelmistä (näitäkin löytyi omista varastoista, mukana keskeneräinen helminauha!) alla olevan riipuksen. Nyt kun olen päässyt näiden korujen tekemisen makuun, niin kaikki muu virkkaus ja neulominen on jäänyt vähemmälle. Syksyn pimetessä voi kuitenkin käydä niin, että sukan kutimet taas löytyvät käsiin, kun sukkia voi kutoa työtä katsomatta.

Virkatut korvakorut: Ohje ja ideoita

Noiden aikaisemmin virkkaamieni korvakorujen jälkeen olen tehnyt jo useamman parin lisää. Korvakorujen virkkaaminen on hauskaa puuhaa. Saa näpertää pientä ja ne valmistuvat nopeasti. Ainoa ongelma on riittävän ohuen langan löytäminen.

Ohje mustiin, helmikoristeisiin korvakoruihin:

Tarvikkeet: 

ohutta mustaa virkkauslankaa (tässä käytin Bockens nypläyslankaa 35/2)

lankaan sopiva virkkuukoukku (näissä käytössä IMRA 12, 0,75 taitaa olla suunnilleen samankokoinen)

40 kirkasta helmeä (2 mm helmiä)

kaksi 30 mm korvakorurengasta

kaksi korvakorukoukkua

neula helmien pujottamiseksi lankaan (tarkista, että neula menee vaivatta helmien läpi)

Aivan ensimmäiseksi pujotetaan helmet neulan avulla lankaan. Pujota joko 20 helmeä (yhden korvakorun helmet) tai kaikki 40 helmeä kerralla. Aloitusketjuun 9 kjs, jotka yhdistetään piilosilmukalla renkaaksi.

1. kerros: Kolme kjs, tuo helmi koukun viereen ja kiinnitä se tekemällä kjs. Pylväs aloitusrenkaaseen ja seuraava helmi kiinnitetään ketjusilmukalla. Toista näin, kunnes olet kiinnittänyt 12 helmeä. Tarvittaessa nosta helmet työn etupuolelle, jos ne tuntuvat jäävän työn taakse. Viimeisen helmen jälkeen yhdistä kerros piilosilmukalla.

2. kerros: Tähän kerrokseen tulee kahdeksan kappaletta kolmen pylvään ryhmiä, joiden välissä on viisi ketjusilmukkaa. Kerros aloitetaan kolmella ketjusilmukalla (=1. pylväs). Seuraava pylväs helmen päällä olevaan silmukkaan, kolmas helmien väliin. Jatka näin ympäri, viimeisten viiden ketjusilmukan jälkeen yhdistä ensimmäiseen pylväsryhmään piilosilmukalla.

3. kerros: Ota korvakorurengas esille. Tällä kierrokselle työ kiinnitetään renkaaseen, samalla se on työn viimeinen kerros. Pylväsryhmien päälle virkataan kärjestään yhdistetty pylväsryhmä, jossa on helmi (pylväät virkataan ensin puoleen väliin, vedetään helmi lähelle silmukoita ja vedetään lanka kaikkien silmukoiden läpi kerralla). Ensimmäisen pylväsryhmän aloittaa jälleen 3 kjs. Pylväsryhmän jälkeen 3 ks renkaan ympäri. Jokaiseen ketjusilmukkakaareen virkataan pylväs niin, että pylväs aloitetaan renkaan keskeltä, mutta toinen lanka vedetään renkaan ympäri.

Tässä vaiheessa voit joutua venyttämään työtä, sillä ainakin minulla työ pingoittui melko tiukasti renkaaseen. Se on tarkoituskin, koska koru näyttää sievemmältä, jos se on napakasti paikallaan eikä löysällä. Kahdeksannen pylväsryhmän jälkeen tee kaksi ks renkaaseen, kolme kjs ja ks viimeiseen ketjusilmukka kaareen ja kaksi ks renkaan kiinnityskohdan toiselle puolelle. Yhdistä piilosilmukalla kerroksen alussa tehtyyn ks.

Päättele langat ja kiinnitä koukut paikalleen.

Alla olevassa kuvassa on muutamia muita tekemiäni versioita. Ylärivissä olevat on tehty 40 mm korvakorurenkaaseen, alarivin vasemmanpuoleinen ilman rengasta (tarvitsee tärkätä, jos haluaa, ettei ole pehmoinen!) ja alarivin oikeanpuoleinen 30 mm renkaaseen. Näissä suunnitteluideana on ollut se, että virkattujen pikkuliinojen muutaman ensimmäisen kerroksen avulla voi saada kauniita kuvioita aikaan.
Käytetyt langat ja koukut:
Ylärivi vasemmalla: Puppets Eldorado nro 10, koukku 1,25
Ylärivi oikealla: Bockens nypläyslankaa 35/2, koukku IMRA 12
Alarivi vasemmalla: Novita virkkauslanka, koukku 1,25
Alarvii oikealla: DMC virkkauslanka nro 80, koukku IMRA 15

Kaikkein parhaiten tähän on mielestäni sopinut juuri tuo ohuen ohut virkkauslanka. Sitä tosin saa vain valkoisena, mutta tulos on hieno. Nypläyslanka, joka on pellavaa, toimii kyllä myös. Siitä ei kuitenkaan saa aivan niin tasaista tulosta, koska ainkain tuossa 35/2 vahvuudessa on jonkin verran epätasaisuutta. Olen kokeillut myös muliinilangan käyttämistä, koska siinä värivalikoima on iso. En kuitenkaan oikein pidä siitä, koska se on niin löyhäkierteistä ja pehmeää, että napakan virkkauksen aikaansaaminen on hankalaa.

Näitä ohjeitahan löytyy verkosta vaikka kuinka paljon, esim. http://www.pinterest.com/flordecactus/crochet-earrings/ on pullollaan ihanan näköisiä ideoita!

Korvakorut virkkaamalla

Olen jo pitkän aikaa haaveillut tekeväni Otavamedian kustantaman kirjan Käsitöiden aarreaitta ohjeella virkatut korvakorut. En vain ole sattunut löytämään sopivia korvakorurenkaita, joihin korut virkataan. Tosin yritys etsiäkään niitä ei ole ollut kovin vakava. Tänään sitten osuin ihan vahingossa Prisman askartelutarvikehyllyltä löytämään korutarvikkeiden joukosta renkaat ja koukut korvakoruja varten. Koukut ovat kyllä aika isot, mutta kyllä niitä voi ihan hyvin käyttää.

Kotoa löytyi sopivaa virkkauslankaa jonkun vanhan työn jäljiltä. Tähänhän lankaa riittää pieni pätkä. Helmiäkin löytyi, kun aloin miettiä, että tyttäreni teki helmitöitä joskus vuosia sitten. Löysin myös muita askartelutarvikkeita, joita en muistanut enää olevankaan. Myös sitä korunauhaa, jota turhaan etsin sieltä kaupan askarteluhyllyltä!

 

Laitan tähän lyhyen kuvauksen ohjeesta, joka siis löytyy tuosta aiemmin mainitsemastani kirjasta. Ensin pujotetaan lankaan 12 helmeä. Aloitusketjuun 8 kjs, jotka yhdistetään renkaaksi piilosilmukalla. Tähän sitten 12 ks. Jokaiseen kiinteään silmukkaan tehdään kaksi pitkää pylvästä, joiden väliin tulee helmi, kerroksen alussa ensimmäisen pitkän pylvään korvaa viisi kjs. Helmi vedetään ensimmäisen pitkän pylvään jälkeen lähelle koukkua ja virkataan toinen pitkä pylväs. Lopuksi yhdistetään kerros piilosilmukalla. Toiseksi viimeisellä kerroksella jouduin sitten tekemään pitemmät lenkit kuin alkuperäisessä ohjeessa oli, koska lanka ja/tai käsiala ei ollut samanlaista. Jokaisen helmen yli on siinä 8 kjs lenkki ja välissä yksi ks. Piilosilmukoilla mennään ketjusilmukkalenkin keskelle. Viimeisellä kerroksella on ks lenkin keskikohtaan korvakorurenkaan ympäri ja neljä ks korvakorurenkaaseen. Päätellään langat ja liitetään koukut ja korvikset ovat valmiit. Aikaa meni ehkä noin puoli tuntia.

 

Tässä ovat sitten valmiit korut, jotka ovat ehkä huomenna festareilla käytössä! Tarkkasilmäinen huomaa, että ne eivät ole ihan samanlaiset, koska tein ensimmäiseen pienen virheen, jota en viitsinyt korjata. Renkaita ja koukkuja on vielä kaksia korvakoruja varten, joten täytyy kaivella lankakoria, löytyisikö sieltä jotain kivan väristä lankaa. Ainakin valkoista löytyy, malliakin voisi varmaan vähän muuttaa.

Virkattuja pikkulaukkuja

Käsityökorin pohjalta löytyivät nämä kaksi melkein valmista pikkulaukkua. Kumpikin olivat kokeneet sen tyypillisen kohtalon, joka odottaa monia aloittamiani töitä - ne jäävät kesken jostain syystä. Käsitöiden tekemisessä monesti se kaikkein hauskin vaihe on suunnittelu ja aloittaminen. Koska en ole kovin kärsivällinen, niin pitkät työt tahtovat jäädä kesken. Vaatteet jäävät kesken, koska niistä tulee liian pieniä tai isoja tai muuten malli ei enää miellytä. Syksyllä aloitetun neuleen väri on keväällä ihan väärä, joten se jääkin sitten odottamaan seuraavaa syksyä. Aina on hyviä syitä aloittaa joku toinen työ, joka on mukavampaa tehdä juuri nyt!

Pienempi laukku on ollut kesken kauemmin, useamman vuoden. Se on virkattu kiinteillä silmukoilla jostain paksuhkosta puuvillalangasta. Siitä oli jäänyt läppä hieman kesken. Virkkasin läpän reunan valmiiksi ja kiinnitin napin ja sain yhden käsityön valmiiksi! Laukku on suunnilleen neliön muotoinen (16,5 cm x 16,5 cm). Olen aloittanut sen pohjasta virkkaamalla sopivan mittaisen ketjusilmukkaketjun ja ketjuun kerroksen kiinteitä silmukoita. Tämän jälkeen olen virkannut tuon aloituksen ympäri kiinteitä silmukoita, kunnes laukku on ollut sopivan korkuinen. Toisesta reunasta jatkoin hihnan ja sen jälkeen läpän ja nappia varten lenkin.

Toinen laukku on tehty ohuemmasta langasta, olisikohan Novitan Kotiväki-lankaa. Myös tämä on ollut kesken pitkään. Se on virkattu pylväillä ja seuraava kerros on virkattu vain pylvään takimmaiseen reunaan, jolloin pinnasta tulee raidallinen. Pohjasta laukun leveys on 24 cm ja korkeus on 20 cm. Tähän laukkuun tein vähän isomman pohjakappaleen ketjusilmukkarivin ympärille ennen kuin aloitin tehdä laukkuosaa. Laukun suuta kohti olen vähän kaventanut ja läpässä on viimeisten kerrosten reunoissa kiinteitä silmukoita, mistä johtuen läppä on keskeltä hieman pitempi. Tämä laukku on hieman pehmeämpi ja löysempi kuin edellinen, koska lanka on paljon ohuempaa ja silmukoina on käytetty pylväitä.  Laukun käyttö voisi olla mukavampaa, jos sen vielä vuorittaisi. Ilman vuoria laukku voi venyä.  Tuo pienempi laukku on jo valmiiksi sopivan tukeva.

Tänään oli Hesarissa juttu tutkimuksesta, jossa oli selvitetty sitä, miten ihmiset muuttavat elämäänsä, jotta se näyttäisi paremmalta verkossa. Itselleni tämä blogin pitäminen on niin uusi juttu, että totta kai se on jotain muuttanut. Itse asiassa nämäkin laukut olisivat ehkä jääneet edelleenkin sinne korin pohjalle lojumaan, kun ei olisi ollut mitään tarvetta saada niitä valmiiksi. Yksi syy siihen, että kirjoittelen näistä käsitöistäni onkin varmaan se, että haluan saada jotain tolkkua noihin värkkäyksiin. Kaikki kaapit kun pursuavat keskeneräisiä töitä tai erilaisia käsityömateriaaleja. Muita käsityöblogeja lukiessa olen kylläkin huomannut, että en ole yksin tämän asian kanssa!

Villasukkia ja lankojen hamstrausta

Tämä palsta on elänyt vähän hiljaiseloa, kun näin keväällä on aina muutakin tekemistä kuin istua käsitöiden kanssa. Onneksi nuo jalkapallon MM-kisat naulitsevat aina välillä television ääreen, niin tuo tähtipalasista koottu tilkkutyökin etenee.

Pidin pienen inventaarion valmiiden ja melkein valmiiden käsitöiden varastoon. Sieltä löytyi, yllätys, yllätys, pari virkattua pitsiliinaa ja yksi neulottu pitsiliina. Kaikki ne olivat päättelemättä ja silittämättä, joten en viitsinyt niitä kuvata. Lisäksi olen joskus virkannut paria tyynyliinaa varten välipitsit. Pitäisi saattaa nekin arvoiseensa käyttöön. Varastosta löytyi neljä paria aikuisten kokoa olevia villasukkia ja yhdet vauvan sukat sekä lapsen kirjoneulelapaset. Täytyy nyt hillitä itseään, kun sukankutomishimo yllättää. Tai ainakin hankkiutua varastoista eroon.

Tänään kaupassa käydessäni eksyin kuin huomaamattani lankahyllylle. Siellä oli paljon tarjouslankoja ja mukaan läksi muutama kerä luonnonvalkoista bambulankaa. Näistä on tarkoitus tehdä haarukkapitsillä hihaton toppi. Sen kaltaisia näkyy olevan nyt vaatekaupoissa. Olen joskus vuosia sitten tehnyt haarukkapitsistä hartiahuivin. Täytyy etsiä jostain ohjeet, mutta ensin pitäisi saada nuo tähtipalaset valmiiksi.

Montako pitsiliinaa ihminen tarvitsee?

Otsikon kysymyksen esitti minulle poikani, kun viimeistelin tätä toista Novitan Puro Batikista tehtyä pitsiliinaa. Eihän niitä tietysti yhtään tarvitse, mutta ovathan ne tosi mukavia tehdä. Ja kyllähän ne hauskan näköisiäkin ovat. Seuraavissa kuvissa liinat ovat päässeet oikeaan ympäristöönsä eli terassin pöydälle.

Pesin tässä pari päivää sitten talvitakin kesäsäilytystä varten ja heitin samaan 30 asteen pyykkiin sitten pari pipoa ja sormikkaat. Koska pesulämpötila oli villalle sopiva, niin ajattelin, että pipot kestäisivät sen ihan hyvin eikä pesu muutenkaan kaikkein voimallisin ollut. Tosin ei kylläkään villaohjelma. Novitan Nalle-langasta tehdyt kestivät ihan hyvin, kuten kuvasta näkyy.

Sen sijaan Puro-langasta tehty pipo koki melkoisen muodonmuutoksen.

Siitä tuli kuppi! Kyllä sille jotain käyttöä voi tuollaisenakin olla, päähän se ei enää mahdu. No, tämähän tietää vain sen, että syksyllä voi ihan hyvällä syyllä neuloa uuden, kun (yksi) entinen on pilalla...

Tähtipalasia virkkaamalla

Aloitin palasten virkkaamisen Mary Oljen ohjeilla, mutta tuo ohje ei sopinut yhteen minun lankani ja virkkaukseni kanssa. Siitä tuli aivan liian leveä ja vähensinkin sitten lehtien määrän kahdeksasta kuuteen. Tässä on tulos tuosta kehittelystä. Virkattava pala on mukava tehdä ja sen muistaa hyvin yhden tehtyään, joten ohjetta ei tarvitse paljon vilkuilla.

Tähtipalasen ohje:
Virkaa 5 kjs ja yhdistä ne piilosilmukalla renkaaksi.
1. kerros: 3 kjs (vastaa ensimmäistä pylvästä), 2 kjs, *1 p, 2 kjs*, toista viisi kertaa, yhdistä piilosilmukalla 3. ketjusilmukkaan.
2. kerros: Kolmen pylvään ryhmiä, joiden välissä on 2 kjs. Ensimmäistä pylvsätä vastaa jälleen 3 kjs. Pylväät sijoittuvat siten, että keskimmäinen pylväs on edellisen kerroksen pylvään päällä ja reunimmaiset niiden molemmilla puolilla. Lopuksi yhdistetään kerros piilosilmukalla.
3. kerros: 5 pylvään ryhmiä, joiden välissä on 2 kjs, muutoin kuten edellä.
4. kerros: 7 pylvään ryhmiä, välissä 3 kjs.
5. kerros: 9 pylvään ryhmiä, välissä 3 kjs.
6. kerros: 11 pylvään ryhmiä, välissä 3 kjs.
7. kerros: 13 pylvään ryhmiä, välissä 4 kjs.
8. kerros: Siirry piilosilmukalla ryhmän toisen pylvään päälle, 11 pylvään ryhmiä, välissä kaksi 4 kjs kaari, ks alla olevaan kaareen, 4 kjs kaari.
9. kerros: 9 pylvään ryhmiä, välissä kolme 4 kjs kaarta
10. kerros: 7 pylvään ryhmiä, välissä neljä 4 kjs kaarta
11. kerros: 5 pylvään ryhmiä välissä viisi 4 kjs kaarta
12. kerros: 3 pylvään ryhmiä, välissä kuusi 4 kjs kaarta
13. kerros: 1 pylvään ryhmiä, välissä seitsemän 4 kjs kaarta.
14. kerros: Siirry piilosilmukolla kaaren keskelle. Palan ympäri 5 kjs. kaaria. Tällä kerroksella palat voi yhdistää toisiinsa kaaren keskellä kiinteän silmukan avulla.

 Ketjusilmukkakaaria voisi ehkä hieman ryhmien väliin pidentää, jos tuntuu, että palanen alkaa mennä "kuppimaiseksi" eli kierroksen pituus ei riitä.

Näistä on tarkoitus tulla kaksivärinen tyynynpäällinen. Ihan vielä en ole ratkaissut, kuinka teen tyynynpäällisen reunat, koska kuusikulmioista tulee sahalaitaa.

Aivan ihana ilma ollut tänään, krookukset kukkivat pihassa näin komeasti! Eikä rusakkokaan ole vielä tullut niitä syömään.

Virkkausvimmaa

Viime aikoina olen ollut  virkkaustuulella ja erilaisia pikkuliinoja on syntynyt useampia. Ensin tein sarjan pinkkejä liinoja Novitan Kartano-langasta. Ohjeet näihin liinoihin löytyvät Lea Virkkausideoita -lehden numerosta 1/2014. Virkkuukoukkuna käytin numeroa kaksi. Mukava lanka virkattavaksi ja liinoista tuli pehmeitä, mutta kuitenkin hyvin pöydällä pysyviä.

Tämä pikkuliina on hieman muunneltu lehden mallista, kun muuten lanka ei olisi riittänyt. Kevensin hiukan keskikohtaa, niin langanloppu riitti tähän.

Näitä pinkkejä liinoja on tulossa vielä yksi. Sen viimeiset kerrokset täytyy kuitenkin virkata uudelleen, jotta lanka riittää.

Pitsiliinat on perineisesti virkattu ohuesta puuvillalangasta pienellä virkkuukoukulla. Nuo edellä olevat liinat vielä edustavat tätä perinnettä, mutta seuraavassa kuvassa oleva liina ei sitä kylläkään ole. Lankana Novitan Puro Batik ja virkkuukoukku numero 4,5. Ohje on kirjast Mary Oljen Kauneimmat Käsityöt. Reunaa olen hieman muunnellut, kun halusin liinasta vähän isomman. Tämän paikka tulee olemaan todennäköisesti pihapöydällä ja näitäkin on tulossa vielä toinen hieman erilainen.

Pitsikuvio näkyy tässä aika heikosti, koska langan kirjavuus on niin voimakas. Kiva väriläiskä pöydälle tämä kuitenkin on.

Minun ei pitäisi eksyä lankaosastolle edes vahingossa. Olohuoneen nurkassa on iso arkku täynnä lankoja ja kesekeneräisiä töitä. Tänään kuitenkin annoin periksi ja kävin ostamassa vähän lisää virkkauslankaa, nyt sitä perinteistä ohutta. Tarkoitus on tehdä tyynynpäällisiä pari kappaletta, esimerkiksi kuvassa olevalla ohjeella. Palavirkkausta siis suunnitteilla.

Tässä kuvassa näkiyy tuon aiemmin mainitsemani Mary Oljen käsityökirjoista kootun kirjan kansi. Kirja on ilmestynyt vuonna 1976 osana Kauneimmat käsityöt -kirjasarjaa. Kirjassa on ohjeita virkkaus-, neulonta- ja kirjontatöihin.