Helmivirkkaus on juuri niin kiehtovaa puuhaa, kuin tuolla aikaisemmin kirjoitin. Helsingissä käydessäni ostin vähän lisää helmiä, tsekkiläisiä siemenhelmiä kokoa 9/0. Aloin sitten etsiä mieleistäni valmista mallia, jota käyttäisin tuohon kaulakoruun. Silloin löysin linkin helmivirkkausmallien suunnitteluohjelman sivulle (http://www.jbead.ch/). Hetkeä myöhemmin olinkin jo ladannut ilmaisen ohjelman koneelle ja sitten alkoi mallin suunnittelu. Monta mallia tuli suunniteltua ennen kuin sain aikaan tämän yllä kuvatun, jonka nyt toteutan. Tässä ei varmaankaan ole mitään kovin omaperäistä, mutta en halunnut tehdä pelkästään raitaa, mikä on kaikkein helpointa eikä vaadi oikeastaan tällaisen suunnitteluohjelman käyttöä. Suunnitteluohjelman hyviä puolia on se, että tuota kolmatta pystyriviä eli valmista helmiköyttä voi pyöritellä eri asentoihin, joten sen näkee joka puolelta. Lisäksi ohjelma tekee helmien pujotusohjeen eli tuon viimeisen pystyrivin.
Mallikerta on 38 helmen mittainen. Pujottelin sen lankaan 55 kertaa. Pujottelu on aina melko työlästä ja hidasta, mutta tuo malli oli helposti opittavissa ulkoa, mikä helpotti pujottelua. Olen ottanut tavakseni, että kun olen pujottanut yhden mallikerran, niin vertaan sitä edelliseen mallikertaan. Silloin huomaa heti, jos on tehnyt jonkin virheen ja sen korjaaminen on vielä helppoa.
Kun pujottelu oli valmis, aloin virkata. Jo helmiä pujotellessani olin huomannut, että kirkkaat helmet olivat pienempiä kuin siniset.
Helmien kokomerkintä 9/0 tarkoittaa sitä, että tuumalle mahtuu 9 helmeä. Näistä helmistä ei tainnut mikään väri olla pussissa mainittua kokoa. Siniset olivat oman mittaukseni mukaan kokoa 10/0 ja kirkkaat kokoa 12/0. Tuossa kuvassa olen laittanut helmet jonoon senttimetrimitan viereen. Yksi tuuma on 2,54 cm.
Tässä alkaa jo malli hieman hahmottua. Ja ihan mukavalta näyttää. Kirkkaat helmet jäävät vähän matalammalle, koska ovat pienempiä. Nämä tsekkiläiset helmet olivat kuitenkin huomattavasti mukavampia käsitellä kuin edellisessä työssä käyttämäni mattapintaiset helmet. Nämä kiiltävät helmet liukuivat mukavasti langassa.
Tältä näyttää valmis helmiköysi. Tästä tulee kaulakoru, kunhan laitan siihen koruvaijerin sisälle, helmihatut köyden päihin ja lukon paikalleen. Kaikkia sopivia osia ei nyt ole kotona, joten korun lopullinen valmistuminen vielä odottaa.
Tämän toisen helmivirkatun kaulakorun tein lahjaksi. Siinä käytin valmista mallia, jonka oli tarkoitus olla käärmemäinen. Pussista tarkasteltuina helmet olivat selvästi eri värisiä. Ajattelin jopa, että väriero on liian suuri.
Valmiissa köydessä ei tuota käärmemäistä kuviota kuitenkaan edes kovin hyvin erota. Siihen varmasti vaikuttaa se, että molemmat helmet olivat keskenään sekavärisiä. Jos ne kaikki olisivat olleet samanvärisiä, niin kuvio olisi varmasti erottunut paremmin. Näissäkin helmissä oli eroa, vaikka ne oli ostettu samasta paikasta yhtä aikaa. Tummemmissa helmissä oli tosi paljon sellaisia, joihin neula juuttui kiinni eikä lankaa saanut siitä läpi. Noiden tsekkiläisten helmien kohdalla pienireikäisiä helmiä oli todella vähän. Tämän korun mallikerta oli156 helmen mittainen, joten sitä en mitenkään voinut muistaa ulkoa. Näistä syistä helmien pujottaminen oli paljon työläämpää tähän malliin kuin tuohon omaan malliini!
Virkkaukseen käytin numeron 30 tikkauslankaa. Se on polyesteriä, joten helmien terävien reunojen ei pitäisi nirhata sitä niin helposti poikki kuin puuvillaista lankaa, jota olen aiemmissa töissäni käyttänyt. En tiedä, kuinka iso riski tuo poikki kuluminen on, mutta ainakin mattapintaiset helmet olivat melko karheita ja tarttuivat välillä lankaan kiinni. Tikkauslangan etu on se, että sitä saa hyvin monenvärisenä. Tämän tein mustasta langasta ja aika pian huomasin, että valinta ei ehkä ollut paras mahdollinen. Kun pudotin silmukan koukulta, niin sitä oli todella hankala poimia mustasta sisustasta uudelleen koukulle! Jouduin yleensä purkamaan muutaman helmen, että löysin silmukan uudelleen. Mutta sain sen silti tehtyä ja tummien helmien kanssa musta lanka on parempi valinta kuin valkoinen.
