keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Helmikuu on keltainen

Vuosi väriterapiaa -haasteen helmikuun väriksi valitsin keltaisen. Helmikuu on vielä talvikuukausi, mutta kevät alkaa jo tehdä tuloaan. Ulkona paistaa aurinko ja kevätesikot saapuvat kukkakauppaan. Tekee mieli tehdä aurinkoista myös sisälle.



Keltaisenkirjava käsityöni on pieni virkattu pöytäliina ja muutama lasinalunen. Lanka löytyi omista varastoista, joskus vuosia sitten ostettua. Liinan malli on kirjasta Mary Oljen Kauneimmat käsityöt. Mallin on nimeltään Loistotähti ja kirjan mukaan se on koostaan (halkaisija 18 cm) huolimatta käyttökelpoinen päiväpeitteeseen. Käyttämäni paksuhko puuvillalanka ja 4,5 numeron virkkuukoukku tuottivat halkaisijaltaan 44 cm kokoisen liinan. Lasinalustat virkkasin oman ohjeen mukaan.



sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Nurmilintuja ja peipposia

Keskitalven aikaan olen neulonut viisi huivia Heidi Alanderin suunnittelemien mallien mukaan. Nurmilintu on kolmionmallinen huivi, joka on suurimmaksi osaksi aina oikein -neuletta. Huivin neulomissuunta on sellainen, että kerrokset eivät tule kovin pitkiksi, joten se valmistuu nopeasti. Peipponen on kaareva huivi, joka aloitetaan keskeltä. Siinä kerrokset pitenevät koko ajan ja lopulta silmukoita on puikolla aika paljon.


Ennen joulua neulomani kaksi Nurmilintua lensivät joululahjoina pois pesästä, muut huivit ovat jääneet omaksi iloksi. Viime kesän Jyväskylän neulefestareilta tarttui mukaani muutama vyyhti Louhittaren luolan Ilmatar-lankaa, joka odotteli koko syksyn vuoroaan.   




Ensimmäistä Nurmilintua neuloessa tuntui, että huivista tulee tosi kapea, mutta ihan hyvänkokoinen siitä tuli myös näin ohuesta langasta. Huivi ei ole valtavan suuri, mutta ei sen tarvitsekaan olla. Tämä on ainut Nurmilintu, johon tein kuvio-osan täysin mallin mukaan eli huivissa ei ole yhtään nurin neulottua silmukkaa. Lankana siis Louhittaren luolan Ilmatar, väri Koivu. Lankaa tähän meni 70 grammaa ja huivi on neulottu 4,5 bambupuikoilla.




Toisen Nurmilinnun lankana on Filcolanan Indiecita, väri Deep sea. Tämä lanka on 100 % alpakkaa, vähän paksumpaa ja pörröisempää kuin Ilmatar. Jostain syystä tuntui mukavammalta käyttää tähän ohuempia puikkoja, eli tässä oli käytössä numeron 4 koivuinen pyöröpuikko. Lankaa kului 95 g. Langan pörröisyyden takia ei kuvio-osuus oikein erottunut, kun tein sen ohjeen mukaisesti. Ensimmäisen pitsiosuuden neuloin ohjeen mukaan, mutta seuraaviin neuloin välikerrokset nurin, jolloin pitsiosaan tuli oikea ja nurja puoli ja se erottui paremmin. Valitettavasti minulla ei ole oikein onnistunutta kuvaa tästä Nurmilinnusta yksinään, koska se kääriytyi joulupaperiin niin nopeasti valmistumisen jälkeen, etten ehtinyt ottamiani kuvia tarkastella lähemmin.


Nurmilintujen jälkeen neuloin kaksi Peipposta. Jälkimmäisestä eli valkoisesta peipposesta olen kirjoittanutkin jo edellisessä postauksessa. Ensimmäisen peipposen tein itselleni Ilmattaresta. Koska Ilmatar on ohutta, piti tätä Peipposta vähän muokata lisäämällä kerroksia pitsiosiin. Harmaaseen peipposeen kului lankaa 76 grammaa. Neuloin tämän huivin 3,5 pyöröpuikolla, jossa on pituutta 120 cm. Pitkä kaapeli oli hyödyksi, kun silmukoita oli lopuksi melkoisen paljon. Toisen Peipposen lanka (Rose mohair) oli sen verran paksumpaa, että siitä tuli paljon isompi vaikka siinä on paljon vähemmän kerroksia. 



Viimeisenä tein vielä yhden Nurmilinnun, tällä kertaa Drops Delight -langasta puikoilla 4. Tämä tuli aloitettua junakäsityönä. Olin koulutuksessa kolmen tunnin junamatkan päässä ja jotain piti ottaa mukaan. Tämän huivin aloitus oli mitä mainiointa junakäsityötä, pelkkää aina oikeaa ja lyhyitä kerroksia. Lankaa huiviin kului 92 grammaa. Tähänkin tein pitsiosan välikerrokset nurin, jolloin pitsistä tulee sileämpi ja paremmin erottuva.